Historiaa
Pohjois-Karjalan pohjoisosassa sijaitseva Sivakka on Valtimon vanhimpia kyliä. Merkkejä asutuksesta löytyy jo 1500-luvulta. Ensimmäiset asukkaat ovat aikoinaan saapuneet lähistöllä sijaitsevan Autiojärven rannalle. Kaskikulttuurin kehityttyä väki nousi vaaroille viljelemään - sinne kun eivät hallat yllä.
Kylän nimi juontaa juurensa verovouti Simon Affleckin asiamiehen katkaistua suksensa eli sivakan jyrkässä Myllypuron rinteessä. Toisen tarinan mukaan karjalainen kauppamies Hilippa Vorna olisi kironnut kylän Sivakaksi, kolaroituaan kyseisessä mäessä.
Häkkisen suvun esi-isät lienevät lähteneen Viipurin lähistöltä 1200-luvulla kohti pohjoista. Perimätiedon mukaan Häkkisiä on asunut Sivakan vaaroilla jo 1600-luvulla. Virallisen asumaoikeuden suku sai v. 1754. Maarekisterissä paikan numero on 1.
1890-luvulla maat jaettiin kahden veljen, Juhon ja Riston, kesken. Yläpiha on Juhon jälkeläisten hallussa.
Pientilalla elanto on saatu useasta eri tulonlähteestä. Lehmien ohella tilalla pidettiin kanoja ja lampaita. Maa- ja metsätyöt tehtiin hevosvoimin. Hevosta pidettiin kujarakennuksessa. Sota-aikana suojeluskuntalaiset olivat vieneet tilan hevosen sotaan. Polle ei palannut koskaan takaisin. Navetassa ammui parhaimmillaan viisi mansikkia.
Pelloilla on viljan ja heinän lisäksi kasvatettu perunaa sekä puutarhamarjoja savottakämpille ja kansakoulun keittolaan.
Talvisin karjan ollessa ummessa metsätyöt toivat tuloja. Kylä on ollut kuulu massiivisista tukinuitoista. Keväisin oli purot padottu, niin että läheiset järvet yhtyivät sisämereksi, jota pitkin puut uitettiin sahoille.
Yläpihan väki on ollut käsistään taitavia. Lisätuloja on hankittu mm. suutarin- ja räätälintyöllä sekä aseseppänä.
1980-luvun lopulla tila luopui karjanpidosta. Menneitten sukupolvien työtä kunnioittaen Yläpihan vanhat rakennukset ja pellot säilytettiin. Suunnitelmissa oli mm. maatilamatkailukohteen perustaminen. Raskas ruumiillinen työ oli kuitenkin heikentänyt isäntäväen terveyttä eikä hanke tuolloin toteutunut.